Pyörä on Helsingissä nopein lyhyillä matkoilla

Polkupyörä on Helsingissä ylivoimainen menopeli alle viiden kilometrin matkoilla. Jos kohde on tätä kauempana, joukkoliikenne vie perille nopeammin kuin lihasvoima.

Henkilöauto on kivikaupunginkin sokkeloissa usein nopea, mutta lyhyillä matkoilla kävely tai pyöräily päihittää sen.

Päätelmät on tehty Helsingin yliopiston geoinformaatikoiden laatiman matka-aikamatriisin avulla. Aineisto kertoo, kuinka kauan ja miten pitkä taival on käveltävä tai matkustettava joukkoliikenteellä tai omalla autolla päästäkseen pääkaupunkiseudulla paikasta toiseen.

Paikkoja eli ruutuja on kartalla yhteensä 13 230.

Tutkijat tarkastelevat matka-aikoja ovelta ovelle. Autoiluun he ovat lisänneet arvion ajasta, joka kuluu ennen ajoa parkkipaikalle menemiseen ja lopuksi parkkipaikan etsimiseen ja varsinaiseen kohteeseen kävelemiseen. Arvio on tehty aikaisemman kirjallisuuden perusteella.

Pyöräily puuttuu aineistosta, mutta senkin luvut paljastuvat, kun kävelyvauhti kerrotaan neljällä. Oletus on, että jalankulkija astelee leppoisasti ja tasaisesti 4,2 kilometriä tunnissa. Siispä pyöräilijä etenee vakaasti 16,8 kilometriä tunnissa.

"Mallissa pyöräily on ikään kuin nopeutettua kävelyä, ja sen edellytetään onnistuvan samoilla reiteillä", kertoo apulaisprofessori Tuuli Toivonen geotieteiden ja maantieteen laitokselta.

Polkijoita ei pystytty ottamaan varsinaiseen matriisiin mukaan, sillä pyöräteistä ei ole koottu tarkkaa tietoa.

Kaikki muu tarvittava oli internetissä vapaasti saatavilla!

Toivonen kehuu pääkaupunkiseudun kuntien avointa tietopolitiikkaa. Muualla maailmassa vastaava matka-aikamatriisi olisi paljon työläämpi luoda. Tutkijoilla oli käytössään muun muassa runsaasti tietoja pääkaupunkiseudun väestöstä ja palvelujen sijainnista, Reittioppaan aikataulut sekä Suomen kansallinen autoilun tietokanta.

Myös Toivosen ryhmä jakaa tutkimustuloksensa avoimesti verkossa. Sieltä löytyvät matka-aikamatriisi ja sen laskentaan käytetyt työkalut, kertoo hankkeessa väitöskirjaansa valmisteleva Henrikki Tenkanen.

Aineiston avulla on tutkittu esimerkiksi sitä, miten helposti kauppoihin pääsee.

Perttu Saarsalmen tutkimus osoitti, että jopa 600 000 pääkaupunkiseudun asukasta tavoittaa päiväsaikaan kävellen tai bussilla lähikauppansa sukkelammin kuin omalla autollaan. Laskelma kattaa koko alueen Nuuksion perukoita myöten.

Toisaalta kehäteiden varsien suuriin keskuksiin, kuten Jumboon, on hyvin hankala mennä shoppailemaan muuten kuin autolla. Autolla Jumbo taas on yksi parhaiten tavoitettavista paikoista pääkaupungissa, selvisi Maria Salosen, Mari Vaattovaaran ja Tuuli Toivosen tutkimuksessa.

Sen sijaan Helsingin keskusta palvelee hyvin sekä joukkoliikenteen käyttäjää että autoilijaa.

Kokonaisuutena kaupunkiseudun palvelujen tarjonta näyttäytyy varsin erilaisena riippuen siitä, liikkuuko julkisilla kulkuvälineillä, autolla vai kävellen.

Lisäksi geoinformaatikot ovat laatineet ennusteita muun muassa länsimetron vaikutuksista. Sitten kun maanalainen kiitää Espoossa, Tapiolan kirjastoon ehtii puolessa tunnissa 160 000 asiakasta. Viime vuoden luku oli 115 000.

Tutkijat puhuvat matka-ajasta, mutta oikeastaan he mittaavat saavutettavuutta.

Se on tärkeä tutkimuskohde sekä kaupunkimaantieteessä että kehitysmaantieteessä. Niinpä Helsingin yliopistossa on tutkittu myös sitä, miten Perun Amazonian jokikuljetukset palvelevat liikennettä.

"Saavutettavuus on ihmisten arkipäivän, maankäytön ja talouden kannalta tärkeää kaikkialla maailmassa. Heikkojen kulkuyhteyksien seuduilla merkitys vielä korostuu", sanoo tutkija Maria Salonen.

Kulkuyhteydet säätelevät esimerkiksi koulutuksen ja terveyspalveluiden olemassaoloa ja sitäkin, mille alueilla sademetsien hakkuut jakautuvat.

Pohjimmiltaan kyse on mahdollisuudesta vuorovaikutukseen.

Joku nörtti saattaisi väittää, ettei nykyisin enää tarvitse vaivautua paikasta toiseen, koska niin paljon voi tehdä netissä.

Täysin toista mieltä on MIT-yliopiston kuuluisa professori Alex Pentland, joka vieraili Suomessa kesäkuun puolivälissä.

Ideoiden leviäminen edellyttää sitä, että ihmiset kohtaavat naamakkain, uskoo tämä big datan eli suuraineistojen asiantuntija.

"Saavutettavuus ohjaa valintojamme, sitä mitä palveluja käytämme, missä käymme ja lähdemmekö ylipäätään liikkeelle", Toivonen selittää.

Hänen opiskelijansa Hanna Käyhkö teki pro gradun saavutettavuudesta vanhusten näkökulmasta. Hitaalle ja hauraalle kävelijälle kaupunki on aivan toisenlainen kuin sille, joka elää ruuhkavuosiaan ja painelee puolijuoksua töistä tarhaan ja sieltä kotiin.

blogs.helsinki.fi/saavutettavuus/data/metropaccess-matka-aikamatriisi