Kreikan kohtalonhetki koittaa tänään – todellinen vääntö Brysselissä alkaa

Kreikka ja maan pääministeri Alexis Tsipras olivat eurooppalaisten johtajien mielessä koko juhannusviikonlopun ajan.

Ja samassa hengessä etenee myös alkava viikko. Kreikalla on edessään eräänlainen kohtalonhetki. Brysselin vallan kamareissa käynnistyy vääntö, jonka tarkoituksena on löytää sopu Kreikan ja maan kansainvälisten luotottajien kesken.

Euroryhmä kokoontuu tänään maanantaina kello 13.30 Suomen aikaa puimaan Kreikan tilannetta. Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok).

Illalla on vuorossa euromaiden pääministerien kokous, johon osallistuu Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk).

Myös Euroopan keskuspankki (EKP) pitää maanantaina ylimääräisen kokouksen, jossa keskustellaan Kreikan pankkien tilanteesta.

Neuvotteluita on käyty nyt jo viiden kuukauden ajan, mutta aika on loppumassa. Kreikan on maksettava kesäkuun loppuun mennessä vanhoja velkojaan Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Valtion kassa on kuitenkin tyhjä, eikä Kreikka suoriudu veloistaan, mikäli se ei saa uutta noin 7,2 miljardin euron lainaerää.

Viikonlopun aikana Kreikan hallitus osoitti kuitenkin taipumisen merkkejä. Uutistoimisto Reuters kertoi, että Tsipras oli esitellyt kolmelle keskeiselle EU-johtajalle Kreikan sovintoehdotuksen kriisin ratkaisemiseksi.

Johtajat olivat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti François Hollande sekä Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Kreikan pääministerin kanslia tiedotti sopimusehdotuksen olevan "molempia osapuolia hyödyttävä".

Brittilehti Guardianin mukaan luotottajilta olisi tulossa sovintoehdotus, joka sisältäisi Kreikalle lisäaikaa velkojen maksuun.

Guardian perustaa tietonsa nimettömiin EU-lähteisiin.

Lehden mukaan Kreikalle tarjotaan myös käyttöönsä 18 miljardia euroa hätälainoja sekä lupausta siitä, että maan velkoja voidaan mahdollisesti leikata.

Guardianin mukaan helpotukset riippuvat kuitenkin siitä, minkälaisiin toimiin Kreikan hallitus on valmis ryhtymään. Maan luotottajat ovat asettaneet uuden lainaerän ehdoksi, että Kreikka leikkaa muun muassa eläkkeitä ja tekee veronkorotuksia.

Uutistoimistot tai muut mediat eivät raportoineet sunnuntain aikana Kreikan tai sen luotottajien sovintoehdotuksiin liittyvistä yksityiskohdista.

Kreikan hallituksen ja pääministeri Tsipraksen viikonloppu oli puhelindiplomatian sävyttämä. EU-johtajat vuoroin painostivat ja kannustivat Kreikkaa taipumaan sopuun kiistassa, joka koskee maan uuden lainaerän saamiseksi asetettuja ehtoja.

"Aikaa ei ole hukattavaksi asti. Jokaisella päivällä on merkitystä. Keskusteluiden ja neuvotteluiden on jatkuttava, jotta sopimus saadaan aikaiseksi", kommentoi Ranskan presidentti Hollande neuvotteluita uutistoimisto Reutersin mukaan.

Hollande oli Roomassa tapaamassa Italian pääministeri Matteo Renzia. Renzi kannusti osapuolia sopuun ja löytämään "win-win-tilanteen", jossa sekä Kreikka että sen velkojat voittavat.Kreikan pankit ovat kärsineet talletuspaosta, jonka vuoksi EKP päätti jälleen perjantaina nostaa kreikkalaispankkien hätärahoituksen kattoa. Korotuksen määrän kerrottiin olevan 3,3 miljardia euroa, raportoivat uutistoimistot AFP, Reuters sekä talouslehti Financial Times.

Reutersin mukaan kreikkalaispankeille on tehty jo ennalta pyyntöjä maanantaille jopa miljardin euron talletusten nostamisesta.

Tsipraksen maanantai jatkuu yhtä kiireisenä, sillä ennen euroryhmän kokousta hän aikoo tavata Kreikan velkojien eli EU:n, EKP:n ja IMF:n johtajia, kertoi Reuters.

Uutistoimisto AFP:n mukaan tapaamiseen on osallistumassa komission puheenjohtaja Juncker, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde, EKP:n pääjohtaja Mario Draghi sekä euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem.

Kreikan pääministeripuolueelle, vasemmistolaiselle Syrizalle taipuminen luotottajien ehtoon on poliittisesti varsin kova paikka.

Tsipras nousi pääministeriksi lupaamalla, että maa höllentää tiukkaa kuripolitiikkaa.

Tämä on osoittautunut hyvin vaikeaksi, sillä Kreikan edellinen hallitus teki useita sitoumuksia uudistusten ja leikkausten läpiviemiseksi, jotta maa saa hätärahoitusta.

Syrizan mielestä talouskuri, jota EU, Euroopan keskuspankki sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat vaatineet lainojen ehdoksi, on vain pahentanut taloudellista tilannetta Kreikassa. Maan työttömyysaste on noussut 25 prosenttiin, etuuksia on jo leikattu ja sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet.

Yksi Syrizan kansanedustajista kuvaili sunnuntaina komission puheenjohtajan Junckerin ehdotuksia Kreikan tilanteen ratkaisemiseksi "sosiaaliseksi holokaustiksi", kertoo Reuters.

"Perusongelmana on se, että Tsipras ei pysty lunastamaan epärealistisia vaalilupauksiaan. Jos Kreikka selviää kesän yli, se voi keskittyä laatimaan pitkän aikavälin suunnitelmaa velkajärjestelyineen", arvioi HS:n haastattelema professori Sixten Korkman.

Korkman arvioi, että lopulta Kreikka taipuu luotottajiensa ehtoihin. Tämä voi kuitenkin johtaa Kreikassa jälleen ennenaikaisiin vaaleihin.

Vaikka Kreikan halukkuus sovintoon näyttää kasvaneen viikonlopun aikana, ei maanantain hätäkokouksesta ole Korkmanin arvion mukaan ole tulossa helppo.

"Kun Kreikka tuo esityksensä pöydälle, tuskin se on mikään läpihuutojuttu, kun muut euromaat tuovat vastaehdotuksen."

EU-johtajat haluavat välttää tilanteen, jossa Kreikka jättäisi yhteisvaluutta euron. Tämä olisi poliittisesti hyvin kiusallista ja Kreikan euroero voisi johtaa paniikkitartuntaan, joka koskisi suurempia jäsenmaita kuten Espanjaa.

Toisaalta useat eurooppalaiset poliitikot ovat kyllästyneet Syrizan ja Kreikan toimintaan, jota pidetään jo lähes kiristyksenä.

Etenkin Saksassa äänenpainot Kreikkaa kohtaan ovat koventuneet.

Saksan kristillisdemokraattien parlamenttiedustaja Hans Michelbach varoitti sunnuntaina "antamasta periksi Kreikalle".

"Jos EU antaa periksi Ateenalle, me voimme haudata [yhteisvaluutta] euron", Michelbach sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.