Linda
Eipä tarvitse lähteä hullujenhuoneelle – riittää kun käy Ryhmäteatterissa toteamassa, että olemme olleet siellä jo pitemmän aikaa. Mielipuolen päiväkirja osoittaa johdonmukaisen selkeästi, ettei kukaan ihminen pysty kuuntelemaan nykypäivän poliitikkojen, virkamiesten ja yritysjohtajien jargonia olematta hullu tai tulematta sellaiseksi
Supernaiivi on norjalaisen Erlend Loen 1996 julkaistu, paljon huomiota saanut läpimurtoromaani, joka suomennettiin pari vuotta ilmestymisensä jälkeen. Kirjassa 25-vuotias, itsensä lapseksi, nollaksi ja tylsyyteen tuomituksi tunteva mies yrittää saada otteen elämästä laatimalla listoja asioista, joista pitää ja joista ei pidä sekä asioista, jotka ovat tärkeitä tai ei-tärkeitä
Suomenlinnan kesäteatterin Liisa ihmemaassa -näytelmän päähenkilönä seikkailee Alice, joka kuumeisesti etsii sisäistä Wendyään, näkee Hullussa Hatuntekijässä maapallon ekologisesta tilasta huolestuneen isänsä ja katoaa kaninkolon lisäksi muun muassa peiliin, unikkopeltoon ja Itämeren pohjaan
Siihen nähden, miten paljon feminististä teoriaa Kati Kaartinen on uuden näytelmänsä innoitukseksi lukenut, Nätti tyttö, vähän pehmee on ihmeen huokoinen, hengittävä ja hauska. Se on myös kiinnostavalla tavalla arkea läpivalaiseva teksti. Arkisuudesta tosin seuraa myös se, että vaikka viihdyttävästi ja empaattisesti elämää pohdiskelevassa esityksessä uhitellaan ylätyylille näyttämällä esimerkiksi wc-pytty sekä kuukautisveren tahraama maastopuku (punaista väriä, nainen vuotaa miesroolista ulos), näytelmä ei oikeastaan tule sanoneeksi mitään uutta sukupolvista tai -puolista
Joskus perusasiat riittävät pitkälle. Ryhmäteatterin Sormet hunajapurkissa on juuri sellainen esitys, josta puuttuu kaikki turha ja jossa näyttelijäntyö kantaa. Juha Kukkosen ja Sanna-Kaisa Palon työskentely on tarkkaa, sivaltavaa ja riisuttua, silti täynnä vivahteita
Jäniksen vuosi on pomppinut Ryhmäteatterin näyttämölle niin monen työvaiheen kautta, ettei esityksen suhdetta Arto Paasilinnan romaaniin kuulemma kannata ottaa kovin ryppyotsaisesti. Vaan eipä huolta! Henki on sama ja naurukin maittaa. Alku tosin on aika hyytävä, ikään kuin ohjaaja Esa Leskinen haluaisi antaa tunnustusta sille yleisöryhmälle, joka pelkää näkevänsä taas yhden painokkaasti ja pateettisesti esitetyn yhteiskunnallisen tyyppikavalkadin
Viidennessä omassa estraditykitysillassaan Lava-ammunta palaa näyttelijä Ulla Tapaninen on show'n alaotsakkeen mukaan ehtinyt urallaan Come back -komiikan vaiheeseen. Tapanisen yhden naisen esitys herättää ristiriitaisia ajatuksia, vaikka onhan vetreä komedienne ehtinyt esittää dementoituneita mummoja jo vuosikymmeniä takaperin Ryhmäteatterin "menestysmusikaaleissa"
Huora on ruma sana. Monet naiset kuulevat sen jo pikkutyttöinä – vitsinä, kutsuna, herjauksena, toteamuksena. Laura Gustafssonin omasta Huorasatu-esikoisromaanistaan (2010) dramatisoima näytelmä pyrkii riisumaan sanalta voiman ennen muuta nauramalla sille päin naamaa, kovaa ja paljon
Ryhmäteatterin Pengerkadun näyttämölle valmistunut Lauri Maijalan käsikirjoittama ja Linda Wallgrenin ohjaama Ylihuomenna hän tulee ei näpertele pikkuaiheissa. Se kysyy: Mitä me odotamme? Maailma täytyisi pelastaa heti. Mutta mitä tekee suomalainen, tuo elämän virkamies? Viisi virkamiestä on määrätty rakentamaan kappelia
Yhteensä 15 hakutulosta.
Game of Thronesissa puhuttujen fantasiakielten keksijä rakastaa suomea
Pohjoiskorealainen ohjekirja kertoo, miten oikeaoppinen elokuva tehdään – vaikka Pohjois-Koreaa vastaan
"Seisoo Goethen rinnalla": Näin Grassia muistellaan maailmalla
Yleisöstä Kansallisbaletin lavalle hälytetty ballerina: "Olin šokissa eikä adrenaliini ole vieläkään laskeutunut"
Suomen Pankki sai kaksi taulua – Hannu Väisäsen maalauksen alta löytyi toinen