Immi, Impi
Tekijä Anita Snellman
Laji kuvataide, maalauksia
Anita Snellman (1924–2006) oli vaikeasti määriteltävä taiteilija ja on sitä yhä. Hän oli oman aikansa taiteen ulkopuolinen, joka vietti suuren osan elämästään muualla kuin Suomessa. Kodeista pysyvin oli Ibizalla, jonne hän asettui 1955, kauan ennen turistivirtoja
Tekijä Marika Mäkelä
Kun olin nähnyt Marika Mäkelän (s. 1947) uusimmat maalaukset hänen retrospektiivisessä näyttelyssään Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella, ajattelin hänen joksikin aikaa tyhjentäneen kuvalliset laarinsa. Arvelin, että vain kuukautta myöhemmin avautuva yksityisnäyttely tuskin tarjoaisi yllätyksiä
Tekijä Anselm Kiefer
Saksalaisen Anselm Kieferin (s. 1945) retrospektiivinen näyttely täyttää Lontoon Royal Academyn rakennuksen niin ääriään myöten, että lipunmyynti on siirretty maalausten ja veistosten tieltä konttiin rakennuksen pihalle
Tekijä Tuomo Saali
Kuten Tuomo Saalin (s. 1957) näyttely ja sen yhteydessä ilmestynyt kirja kertovat, hän on kulkenut taiteilijana pitkän matkan. Hän debytoi ekspressiivisillä litografioilla vuonna 1986 ja maalauksilla kolme vuotta myöhemmin. Maalarina hänen tiensä on ollut mutkainen ja painottunut välillä avoimeen koristeellisuuteen, välillä uskonnollissävyisiin maisemanäkyihin
Tekijä Optisia maalauksia. Victor Vasarely.
Victor Vasarely (1906–1977) tunnetaan havaintopsykologiaan perustuvan op-taiteen isänä. Laajaa näyttelyä katsoessa on hyvä kuitenkin muistaa hänen taiteensa ja maineensa jyrkät nousut ja laskut. Vasarely syntyi Pécsissä Unkarissa 1906 ja kävi Bauhaus-tyyppisen taidekoulun Budapestissä
Tekijä Teemu Korpela ja Ville Löppönen
Lokakuun alussa Helsingissä aukesi kaksi vaikuttavaa näyttelyä, joiden tekijöitä yhdistää hämmentävän moni asia. Ville Löppönen ja Teemu Korpela ovat molemmat nuoria maalareita, jotka ovat nopeasti vakiinnuttaneet paikkaansa nuoren sukupolven kiinnostavimpina oman tien kulkijoina
Tekijä Thomas Nyqvist
Thomas Nyqvist (s. 1955) on pitkään viihtynyt Helsingin laitamilla, ranta-alueilla ja rappeutuneilla teollisuusalueilla ja tallentanut ruosteensävyisiin maalauksiinsa niiden rujon romanttista kauneutta. Hän on usein esittänyt nämä anonyymit epäpaikat yöllä tai huonossa säässä, katulamppujen kelmeässä valossa tai kosteaan sumuun kietoutuneena
Tekijä Havia Sami
Otetaan Wassily Kandinskyn varhaisia improvisaatioita tai Cobra-mestari Asger Jornin ronskia ekspressionismia. Lisätään joukkoon Albrecht Dürerin pikkutarkkaa käsityötä sekä graffitien ja sarjakuvien pulleita muotoja. Sekoitetaan ja levitetään valkoiselle kankaalle
Yksi asia on selvä: Marika Mäkelän tuotannossa on alkanut uusi aika. Siksi tuntuu lähes väärältä kutsua Sara Hildénin taidemuseossa avautuvaa näyttelyä retrospektiiviksi; Mäkelästä ei voi vielä puhua menneessä aikamuodossa. Viimeksi Mäkelän tuotantoa esiteltiin laajasti vuonna 1998 Helsingin Taidehallissa
Tekijä Reima Nevalainen
Reima Nevalainen (s. 1984) kuuluu niihin nuoriin taiteilijoihin, joista Helsingissä juuri nyt puhutaan. Eikä ihme, hänen parikymmentä maalausta käsittävä näyttelynsä on yhtenäinen ja hyvin tehty. Maalarina Nevalainen on eksistentialisti, jonka aiheet liittyvät ihmisen osaan ja elämisen ehtoihin
Yhteensä 435 hakutulosta.
Lyhyesti: Mel Gibson suunnittelee jatko-osaa kohuttuun Jeesus-elokuvaansa
Lauantaiessee: Frankensteinin hirviö on miesten kovan maailman kritiikki
Cannesin Kultainen palmu Ken Loachin byrokratiaa vastustavalle elokuvalle
Game of Thronesin murhat ovat Suomessa nopeampia kuin Yhdysvalloissa – neljän prosentin ero kaikessa tv-sisällössä
”Viinaa, trokaamista ja huoraamista” – villejä tarinoita pursuava helsinkiläinen kansanmusiikki pelastettiin viime hetkellä