Linda
Perinteiseen teatteriin kuuluu olennaisesti usko kuvitelmiin. Yleisö saa heittäytyä metaforien hyväiltäväksi ja hukkua maailmoja syleileviin allegorioihin. Voisiko tämän kaiken riisua, ilman että luovuttaisi tarinasta? Lontoossa suuren menestyksen saanut näytelmä Yöllisen koiran merkillinen tapaus tavoittelee jotakin tämänsuuntaista
Legioonateatterin 20-vuotisjuhlavuoden aloittaa entisen elinkautisvangin Juha Heinosen kirjoittama näytelmä Toinen Valinta. Monelle teatterille tällainen avaus saattaisi vaikuttaa poikkeukselliselta, muttei tamperelaiselle Legioonateatterille. Siellä tehdään jäsenten näköistä ja kokoista teatteria
Helsingin kaupunginteatterin komediapainotteisen syksyn ensimmäiseen ensi-iltaan astellessani mietin, mahtaako yli viisikymmentä vuotta vanha musiikkikomedia tarjota muuta hyvää kuin tilaisuuden nähdä lahjakas Antti Lang ansaitsemassaan pääroolissa. Teatterin tunnetusti harvan seulan läpi on ohjelmistoon päässyt monenlaista ilottelua, usein aika pölyttynyttäkin
"Elämä on Petroskoi!" näyttelijät laulavat. Petroskoi on väkivahva oodi rajaseudun elinvoimalle, tunnekuohu pienen kulttuurialueen puolesta, villiä ja paljasta teatteria. Katosta roikkuu pääkalloja, pullonkorkkeja, pulloja, maatuskoita, puulusikoita. Petroskoi rönsyilee elämää, kuolemaa, tanssia, musisointia
Mistä Homeroksen Odysseiasta tutun Odysseuksen puoliso Penelope muistetaan? Loputtomasta kärsivällisyydestä. Pitäisikö hänet muistaa jostain muustakin? Opole Puppet & Actor Theatren, italialaisen Scarlattino Tetron sekä suomalaisen Viiruksen yhteistuotanto käsittelee Penelopen yksinäisyyttä
"En usko enää taiteeseen", ilmoittaa pää painuksissa näyttämöllä seisova Kristian Smeds, lopulliselta kuulostavalla, liikutuksesta sortuvalla äänellä
Esityksen aiheena miehen ja naisen parisuhde, sen arki ja juhla. Maailman kulunein vääntö? Ei tämän pariskunnan esityksessä. Cirque Aïtalin Kati Pikkarainen ja Victor Cathala näyttävät sen kaikkine kliseineen kauniissa ja rumassa, hyvässä ja pahassa. Olen nähnyt näiden "majakan ja perävaunun" pariakrobatiaa muutamankin kerran
Seitsemän teatteria, kolme maata, 15 kaupunkia, kaksi kieltä. Sata esitystä. Mikko Roihan sovittama ja ohjaama Sylvi on uudenlainen yhteistyö ja kansainvälisen tason taideteos. Uhmakkaan intohimoinen, silti viileän tyylikäs ja tietoista etäisyyttä tunneilmaisuunsa rakentava tulkinta tuo Minna Canthin 1893 kirjoittaman näytelmän vastaansanomattomalla energialla tähän päivään
"Elämä ei anna anteeksi heikkoutta." Repliikki kimmahtelee päässä vielä silloinkin, kun australialaisen Back to Back -teatterin esitys on päättynyt. Nähtyä on vaikea verrata mihinkään aikaisempaan. Ganesh Versus The Third Reich etenee kahtena tarinalinjana: vuoroin runollisena näytelmänä ja taiteellisesti viimeisteltynä, visuaalisesti lumoavana esityksenä, vuoroin taas kyseisen esityksen harjoituksina, eräänlaisena tositeatterina
Esityksen alussa katsoja saa olla hyvin pitkään omien ajatustensa kanssa. Näyttämölle rakennetun korokkeen reunalla istuu neljä naurettavasti puettua näyttelijää tuijottamassa yleisöä piinallisen kauan. Onko luvassa todellinen haaste vai ainoastaan kiusallista tekotaiteellisuutta? Norjalaisen Verk Produksjoner -teatterin Stalker kutsuu katsojat retkelle, jossa jokainen voi antaa kaikkensa pysyäkseen matkassa mukana: uskoa, toivoa, pettyä, nähdä sisimpänsä ja kadottaa ajantajunsa
Yhteensä 677 hakutulosta.
Game of Thronesissa puhuttujen fantasiakielten keksijä rakastaa suomea
Pohjoiskorealainen ohjekirja kertoo, miten oikeaoppinen elokuva tehdään – vaikka Pohjois-Koreaa vastaan
"Seisoo Goethen rinnalla": Näin Grassia muistellaan maailmalla
Yleisöstä Kansallisbaletin lavalle hälytetty ballerina: "Olin šokissa eikä adrenaliini ole vieläkään laskeutunut"
Taidehalliin ei perinteistä Juhlaviikko-näyttelyä – tilalle kotimainen nimi