Astma on tulehdussairaus

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus (inflammaatio). Limakalvon reagoinnin taustalla on tavallisesti allergian (allergeenien) tai mikrobien (virukset, bakteerit) aiheuttama tulehdusreaktio.

Pitkään kestänyt ja toistuva astmatulehdus aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä ja erityisesti keuhkoputkien ahtautumista. Keuhkoputkien ahtautuminen vaihtelee. Useilla astmaatikoilla on voimakas keuhkoputkien supistumistaipumus, joka ilmenee oireiluna erilaisten ärsykkeiden yhteydessä. Vaikeassa ja pitkään jatkuneessa sairaudessa keuhkoputkiin voi kehittyä pysyviä rakenteellisia muutoksia, kuten sidekudoksen lisääntymistä limakalvossa ja keuhkoputkia ympäröivässä lihaskerroksessa.

Sekä limakalvojen tulehdus että siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat puolustusreaktioita, jotka torjuvat hengitettäviä vieraita aineita. Astmassa hengitystiet puolustautuvat liian voimakkaasti ja toistuvasti, vaikka elimistöä ei uhkaa todellinen vaara.

Astman oireet ja aiheuttajat

Tulehtuneet limakalvot erittävät limaa, jota potilas yskii. Kun keuhkoputket alkavat ahtautua, limannousu ja yskä saavat seurakseen hengityksen vinkunaa ja hengenahdistusta.

Pitkäaikainen yskä, varsinkin öiseen aikaan, on usein astman ensioire. Lapsilla oireet ovat samat, mutta lisäksi lapsen kasvu voi hidastua, hän voi olla väsynyt ja vetäytyä leikeistä ja liikunnasta. Elintoiminnoilla on vuorokautinen rytmi ja astmassa tämä korostuu: keuhkoputket ahtautuvat aamuyöllä. Kun astma hoidetaan, tilanne korjaantuu ja rytmi tasoittuu.

Allergisille henkilöille oireita aiheuttavat monet hengitettävät pölyt, kuten siitepölyt ja eläinpölyt ja muut hengitysilman epäpuhtaudet. Hengitystieinfektiot, nuhakuumeet ja influenssa ovat kuitenkin ylivoimaisesti tärkein oireiden pahenemisen syy niin allergisilla kuin ei-allergisilla astmapotilailla. Useimmat astmaa sairastavat lapset ovat allergisia jollekin ympäristön hengitettävälle allergeenille. Aikuisilla ei-allerginen on astma yhtä yleinen kuin allerginen astma, eli allergeeneille herkistymisestä ei löydy merkkejä.

Ulko- ja sisäilman merkitys

Keväällä lepän ja koivun kukinta aiheuttaa Suomessa allergiaoireita noin miljoonalle ihmiselle, jotka kärsivät lähinnä nuha- ja silmäoireista, mutta myös astmasta.

Keväällä hienojakoinen kaupunkipöly aiheuttaa nuha-silmäoireita ja pahentaa astmaa. Kaupunkien keskustoissa ongelmana ovat liikenteen saasteet ja erityisesti pienhiukkaset, jotka tunkeutuvat syvälle hengitysteihin. Kansainvälisessä vertailussa maamme yhdyskuntailman laatu on kuitenkin hyvä.

Sisäilman pölyt ja saasteet ovat astman kannalta ulkoilman laatua merkittävämpiä. Sisäilmaa huonontavat siivouksen ja järjestyksen laiminlyöminen, tavarapaljous, sisällä tupakointi, lemmikkieläimet (allergisilla potilailla), kosteusvaurioituneiden materiaalien mikrobikasvu (bakteerit, homesienet) sekä joskus rakennus- ja sisustusmateriaalien kemikaalipäästöt. Huono ilmanvaihto on kaikkien sisäilmaongelmien äiti.

Rasitusastma

Rasitusastma ei ole erillinen astman muoto. Ruumiillisessa rasituksessa hengitys kiihtyy ja hengitysteistä karkaa lämpöä ja kosteutta; tulehtuneet limakalvot ärtyvät ja keuhkoputket ahtautuvat. Oireita aiheuttaa erityisesti kasvojen kylmeneminen. Jos astma ei ole tasapainossa, rasitus aiheuttaa yskimistä, limaneritystä ja vinkumista. Kun astmatulehdus hoidetaan, potilas kestää myös rasitusta.

Astman perinnöllisyys

Astman taustalla on usein allergista taipumusta, joka on vahvasti perinnöllinen. Astmaa voi myös olla allergiasta riippumatta. Keuhkoputkiston voimakas ahtautumistaipumus on astmaan sairastumisen tärkein edellytys, ja myös siihen on perinnöllistä taipumusta. Elintavat ja ympäristössä tapahtuva altistuminen määräävät sairauden puhkeamista ja pahenemista. Ihminen on vain osin geeniensä vanki.

Astman paraneminen

Lapsuusiän astma paranee usein itsestään. Noin puolet lapsista tulee oireettomiksi viimeistään murrosiässä. Joissakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen.

Aikuisiässä ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain ja hoidetaan tehokkaasti.

Astmaoireilu myös vaihtelee riippumatta siitä, hoidetaanko sitä vai ei. Itsellään korjautumista tapahtuu joskus, mutta taipumus astmaan ei häviä. Jos astmaa hoidetaan asiallisesti, toiminta- ja työkyky on normaali eikä hengenvaaraa ole.

Astma ja muut allergiat

Allerginen astma, allerginen nuha, silmäallergiat ja atooppinen ihottuma (maitorupi, taiveihottuma, joskus nokkosihottuma) liittyvät toisiinsa, koska taustalla on elimistön ominaisuus herkistyä ympäristön allergeeneille. Valtaosalla astmaa sairastavista on myös allerginen nuha. Näiden aiheuttamien oireiden tehokas hoito on tärkeää myös astman hoitotasapainon kannalta. Lapsilla oireilu alkaa usein ihottumana ja ruoka-oireilla ja kehittyy myöhemmin hengitystieallergiaksi ja astmaksi.

Astma ei ole psyykkinen sairaus

Astman syynä on keuhkoputkien tulehdus- ja ahtautumisherkkyys ja usein allerginen taipumus. Vaikka astman syy ei ole psyykkinen, stressi, masennus ja mielipaha vaikuttavat sairauden puhkeamiseen, pahenemiseen ja kroonistumiseen. Jos sairaus on vaikea, heikentynyt toimintakyky voi aiheuttaa masennusta ja sosiaalisia ongelmia.

Toiminnalliset hengityshäiriöt

Hyperventilaatio eli liikahengitys on toiminnallinen hengityshäiriö, joka aiheuttaa astman tapaisia hengitysvaikeuksia (ks. «Hyperventilaatio (liikahengitys)»1). Ihminen hengittää liian voimakkaasti hapen tarpeeseen nähden, mistä seuraa ahdistava, pakahduttava olo, pelkoa, rinnan puristusta, äkillistä väsymystä, puutumisen tunnetta esimerkiksi käsissä ja pyörrytystä. Yleensä oire on itsenäinen, mutta joskus astma laukaisee liikahengitystä. Se korjautuu, kun astma hoidetaan. Liikahengityksen taustalla on keskushermoston hengityskeskuksen herkkyys ja usein stressiä. Liikahengitys on vaaratonta ja menee ohi itsestään tai hengittämällä paperipussiin.

Toinen hengityshäiriö on toiminnallinen äänihuulisalpaus (ks. «Toiminnallinen äänihuulisalpaus»2). Silloin äänihuulet sulkeutuvat sisäänhengityksen aikana, ja potilas tuntee, että ei saa ilmaa. Sisäänhengitys vinkuu voimakkaasti. Astmassa vinkuu nimenomaan uloshengitys.

Työperäinen astma

Monet työpaikalla käsiteltävät aineet – esimerkiksi eläinpölyt, jauhot, kemikaalit tai kampaamotuotteet – voivat aiheuttaa herkistymistä ja astmaa. Jos työntekijän astman syyksi osoitetaan työpaikan allergeeni tai kemikaali, kyseessä on ammattitauti ja lisäaltistumista on vältettävä. Monen astmapotilaan oireet pahenevat pölyisessä tai rasittavassa työssä, jolloin puhutaan työperäisestä astmasta. Se ei kuitenkaan täytä ammattitautilain kriteereitä, jos allergeenille tai kemikaalille altistumisen ja astman välistä syy-yhteyttä ei ole osoitettu. Osoitus vaatii tavallisesti altistuskokeita paikallisessa keuhkosairauksien yksikössä tai Työterveyslaitoksessa. Useimmat astmaatikot voivat jatkaa työssään, kunhan he huolehtivat järkevästä suojautumisesta ja lääkehoidosta yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa.

Astman ehkäisy

Taulukossa on kansallisen Allergiaohjelman keinoja allergian ehkäisyyn.

Atooppista ihottumaa (maitorupi, taiveihottuma) ja ruoka-allergiaa sairastavilla pikkulapsilla on suurentunut riski sairastua hengitystieallergiaan. Riskiä ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää. Lasta tulisi ruokkia rintamaidolla, ja kiinteät ruuat aloitetaan 4–6 kuukauden ikäisenä. Vanhemmat eivät saisi tupakoida. Pienen lapsen allergian kehittymisen kannalta lemmikkieläinten välttämisestä ei ole hyötyä. Antibioottikuureja ei pidä käyttää alle vuoden ikäiselle lapselle muuta kuin todella tarpeeseen. Rokotukset tulee ottaa ohjelman mukaisesti. Niistä kieltäytyminen ei estä astmaan sairastumista, mutta voi aiheuttaa hengenvaarallisen infektioriskin.

Allerginen nuha on astman riskitekijä. Riskiä vähentävät nuhan hyvä hoito, virusinfektioiden hyvä hoito, tupakoimattomuus, yleiskunnosta huolehtiminen ja lievienkin astmaan viittaavien oireiden aikainen hoito.

Herkistymisen ehkäisy

Herkistymistä ja astman puhkeamista voidaan vähentää seuraavilla toimenpiteillä:

• Tuetaan imetystä. Kiinteä ravinto aloitetaan 4–6 kuukauden iässä.
• Ympäristön ja ravinnon altisteita ei vältetä perusteettomasti (esim. lemmikkieläimiä ei tarvitse välttää varmuuden vuoksi ja kaikkia ruokia voi syödä, ellei nimenomaan jokin ruoka-aine aiheuta voimakkaita oireita ja sen välttämisestä on sovittu lääkärin kanssa).
• Luontaista immuniteettia vahvistetaan lisäämällä yhteyttä luontoon (esim. liikunta ja harrastukset erilaisissa luontoympäristöissä, leiritoiminta, puutarhanhoito).
• Säännöllinen liikunta vahvistaa immuniteettia.
• Kasvis-, juures-, hedelmä- ja marjapitoinen ravinto vahvistaa immuniteettia.
• Valtaosa mikrobeista on hyödyllisiä ja turvaa terveyttä. Antibiootteja käytetään vain hyvin perustein.
• Luontaista immuniteettia voi lievästi vahvistaa probioottisilla mikrobeilla (esim. maitohappobakteereita sisältävät elintarvikkeet ja muut valmisteet).
• Ei tupakoida (vanhempien tupakointi lisää lapsen astmariskiä).

Astman pahenemisen ehkäisy ja oireiden hoito

• Säännöllinen liikunta on tärkeää niin lapsille kuin aikuisille ja erityisesti astmaa sairastaville.
• Kasvis-, marja- ja hedelmäpitoinen ruokavalio parantaa astman hallintaa.
• Luontaista immuniteettia vahvistetaan probioottisilla mikrobeilla (ks. Herkistymisen ehkäisy).
• Allergeenispesifinen siedätyshoito: allergeeni sellaisenaan (ruoka-aineet), kielenalustabletit (timotei, jne.) tai ihonalainen pistossiedätys
• Limakalvojen ja ihon allerginen tulehdus (inflammaatio) hoidetaan ajoissa ja tehokkaasti.
• Ei tupakoida (tupakointi huonontaa mm. astmalääkkeiden tehoa).

Astman toteaminen

Lääkäri haastattelee potilaan oirehistorian selvittämiseksi. Keuhkot, sydän, nenän limakalvo ja iho tarkistetaan. Potilas seuraa kotona 1–2 viikon ajan hengityksen toimintaa aamuin, illoin ja tuntiessaan oireita. Tähän hän käyttää uloshengityksen huippuvirtausmittaria (PEF-seuranta). Mukaan liitetään keuhkoputkien avautumiskokeita niin, että potilas hengittää avaavaa lääkettä (tavallisesti salbutamoli) peruspuhallusten jälkeen ja mittaa PEF-arvot uudelleen 15 minuutin kuluttua. Tarkemmat keuhkotilavuudet mitataan spirometrian (hengitystilavuuksien mittauslaite) ja pienillä lapsilla oskillometrian (mittaa hengitysteiden virtausvastusta) avulla. Samalla tehdään myös keuhkoputkien avautumiskoe ja seurataan uloshengityksen sekuntivirtauksen muuttumista. Keuhkoputkiston ahtautumistaipumus tutkitaan histamiini- tai metakoliinialtistuskokeen avulla. Rasituskokeita tehdään tarvittaessa kuntopyörällä, juoksumatolla tai juoksuttamalla potilasta hengästymiseen saakka ulkona tai sisällä. Erityisesti lapsilla vapaa juoksutesti on herkin tapa saada astma esiin.

Allergiaa testataan ihopistokokein (prick-testit), määrittämällä verestä allergiavasta-aineita (IgE-vasta-aineet) ja tekemällä joskus altistuskokeita epäillyllä allergeenilla.

Astmatulehdusta tutkitaan mittaamalla uloshengityksestä typpioksidia. Tulehduksen luonnetta voidaan myös tutkia verestä, ysköksestä tai nenälimasta. Kun astma on diagnosoitu ja hoito toimii, seurannasta huolehtivat esimerkiksi koulutetut astmahoitajat.

Astman hoito

Astman hoidosta on erillinen artikkeli, ks. «Astman hoito»3.

Raskaus

Astma ei ole este raskaudelle. Astmaoireet usein vähenevät raskauden aikana, mutta voivat joskus myös pahentua. Astmalääkkeitä (myös inhaloitavaa kortisonia) käytetään lääkärin ohjeiden mukaan, eivätkä ne ole vaaraksi sikiölle.

Ammatinvalinta

Astma tai allergia ei rajoita ammatinvalintaa kuin poikkeustapauksissa. Joissain työtehtävissä, kuten parturi-kampaajana, eläintenhoitajana, leipurina tai siivoojana, voi altistua allergeeneille tai ärsykkeille, jotka aiheuttavat oireita. Monet allergiset pärjäävät kuitenkin myös näissä töissä.

Yhteiskunnan tuki

Jos potilas on tarvinnut säännöllistä lääkehoitoa vähintään puoli vuotta ja hoidon tarve jatkuu, korvataan omavastuuosuuden ylittävästä osasta 72 prosenttia lääkkeen apteekkimyyntihinnasta. Alle viisivuotiailla lapsilla ei ole puolen vuoden karenssiaikaa.

Jos astma uhkaa työkykyä, järjestetään kuntoutusta ja uudelleenkoulutusta. Lääkärinlausunto tarvitaan kaikkiin Kelan etuuksiin. Jos lääkityksen vuotuiset kustannukset ylittävät kulloinkin hyväksytyn rajan, Kela korvaa kaikki lääkekustannukset. Vaikeahoitoista astmaa sairastavien lasten vanhemmilla on joissakin tapauksissa oikeus korotettuun hoitotukeen.