Oireet

Seborrooisen maitoruven oireita ovat hilse päänahassa ja huonosti ilmastoituvien ihopoimujen (kaulan ihopoimut, kainalot, nivusseutu, pakaravako, reisien ja polvikuoppien poimut) punoitus ja hilseily (kuva «Maitorupi, läiskäinen»1). Ihottuma ei ilmeisesti kutia, sillä vauva ei raavi sitä. Seborrooinen maitorupi häviää tavallisesti 6–24 kuukauden iässä. Sen jälkeen tauti jatkuu joka toisella lapsella taiveihottumana.

Kuva 1. Maitorupi, läiskäinen
Suurenna kuva

Läiskäisessä maitoruvessa on nimensä mukaisesti visvovia ihottumaläiskiä, joihin kudosnesteet jähmettyvät ruviksi. Niitä on tavallisesti poskissa ja raajoissa, ja laajimmillaan läiskiä on myös vartalolla (kuvat «Atooppinen ihottuma vauvan kasvoissa»2, «Läiskäinen atooppinen ihottuma»3). Yksittäisten läiskien koko vaihtelee muutamasta millimetristä useihin sentteihin. Kutina on yleensä kohtalainen, harvoin sietämättömän voimakas.

Kuva 2. Atooppinen ihottuma vauvan kasvoissa
Suurenna kuva

Kuva 3. Läiskäinen atooppinen ihottuma
Suurenna kuva

Kiusallisin läiskäisen maitoruven muoto on sellainen, jossa kovasti kutiavissa läiskissä on jatkuva tai toistuva infektio. Ruvet ovat suuria ja niiden alta paljastuu verta tihkuva haavapinta (kuva «Atooppinen ihottuma infektoituneena»4). Sellainen alkaa usein jo kahden ensimmäisen ikävuoden aikana ja voi jatkua kouluikään saakka. Se on yleisempi pojilla kuin tytöillä.

Kuva 4. Atooppinen ihottuma infektoituneena
Suurenna kuva

Sekä seborrooinen että läiskäinen atooppinen ekseema voi levitä koko kehoon niin sanotuksi punaihoksi eli erytrodermiaksi.

Vaippaihottuma (ks. «Vaippaihottuma»1) on ulosteiden ja virtsan aiheuttamaa ärsytysekseemaa, mutta sitä on useammin atoopikoilla kuin ei-atoopikoilla.

Taudin toteaminen

Alle kaksivuotiaan lapsen ihottuma on harvoin muuta kuin atooppista ekseemaa. Synnynnäisten ihottumien ohella kyseeseen tulevat lähinnä märkärupi (ks. «Märkärupi (Impetigo contagiosa)»2) ja syyhy (ks. «Syyhy (scabies)»3). Itse atooppisen ekseeman diagnoosiin riittää ihottuman näkeminen.

Laaja ja vaikea atooppinen ekseema on usein ruoka-allergian aiheuttama tai pahentama (ks. «Ruoka-allergia»4). Sen takia tehdään ihopistokokeita sekä otetaan verikokeita (ImmunoCAP, 'RAST'). Vain joka toisella ruoka-allergisella alle yksivuotiaalla lapsella niistä on diagnostista hyötyä. Loput löytyvät vain välttämis-altistus-ruokavaliokokeilla. On huomattava, että joka toisella pikku lapsella verikokeissa todetaan lievää nousua IgE-määrissä yhtä tai useampaa ruoka-ainetta kohtaan. Samaten ihopistokeissa on yhtä usein pieniä reaktioita samoista ruoista. Pelkän testituloksen perusteella ei ruokavaliohoitoa aloiteta.

Itsehoito

Pääsääntö on, että mitä enemmän ihottumaa, sitä enemmän kylvettelyä ja pesua. Iho kostuu maksimaalisesti noin 15 minuutissa. Samalla veteen irtoavat ruvet, jotka ovat täynnä ihottumaa pahentavia bakteereita. Ihottumakohdat voidellaan yksiprosenttisella hydrokortisonivoiteella kerran päivässä. Laajassa ihottumassa se tehdään aamulla, jottei lapsen kasvu häiriinny voiteesta imeytyvän kortisonin takia. Muuten kylvettelyn ja pesun jälkeen käytetään perusvoidetta (ks. «Perusvoiteet»5) 1–2 kertaa päivässä (ks. «Kuiva iho»6). Kortisonivoidehoitojakso saa kestää korkeintaan kaksi viikkoa yhteen mittaan. Sitten pidetään vähintään 10 päivän tauko.

Ihoa vasten tulevien vaatteiden tulisi olla sileäkuituisia. Ryppyinen puuvilla ärsyttää enemmän kuin pitkäkuituinen, sileä (yleensä merseroitu) puuvilla. Myös sileä keinokuitu sopii erinomaisesti pienille lapsille.

Yksinomaista rintaruokintaa suositellaan 4–6 kuukauden ajaksi. Sitä pitempi yksinomainen rintaruokinta lisää allergiavaaraa ja ekseeman mahdollisuutta. Imettävän äidin ei tule ryhtyä noudattamaan minkäänlaista allergiaruokavaliota omin päin. Lapsen ruoasta ei tule jättää mitään pois vain varmuuden vuoksi. Ruokavalion tulee perustua kunnollisiin tutkimuksiin.

Niin sanottujen pre- ja probioottien hyödystä atooppisen ekseeman estämisessä ja sen hoidossa on varsin vähän näyttöä, mutta eräät niistä saattavat hyvinkin olla hyödyksi. Niiden käyttö tulisi aloittaa jo raskauden aikana.

Milloin lääkäriin?

Laaja-alaiset, kovasti kutiavat ja rupia muodostavat ihottumat kuuluvat lääkärin tutkittaviksi. Jos ihottuman syyksi epäillään keskeisiä ruoka-aineita, kuten maitoa tai viljoja, tutkimukset tehdään yleensä erikoislääkärin valvonnassa. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä vahvempia kortisonivoiteita. Väsyttäviä antihistamiineja käytetään joskus silloin, kun kutina häiritsee lapsen ja vanhempien yöunta. Sisäisiä antibioottikuureja tarvitaan vain poikkeustapauksissa.

Ehkäisy

Vaikka allergioita, allergista nuhaa ja astmaa esiintyy karjataloustiloilla selvästi tavallista vähemmän, kasvuympäristö ei vaikuta lasten atooppisen ekseeman esiintyvyyteen. Yli 6 kuukautta kestävä yksinomainen rintaruokinta lisää ekseeman todennäköisyyttä. Probioottiset elintarvikkeet saattavat vähentää sitä.