Hae TerveyskirjastostaVoit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää » |
Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä |
|||
Koivu-hedelmä-juuresallergiaLääkärikirja Duodecim 10.9.2012 Noin kaksi kolmasosaa koivun siitepölylle allergisista henkilöistä reagoi ihotesteissä yhteen tai sitä useampaan tuoreruokaan, kuten porkkanaan, selleriin, palsternakkaan, perunaan, tomaattiin, omenaan ja persiljaan. Neljä viidestä ihokoepositiivisesta henkilöstä saa oireita syödessään tai käsitellessään kyseisiä ruokia tuoreena. Myös muutama prosentti koivun siitepölylle reagoimattomista atopiapotilaista reagoi samoihin ruokiin ihotestissä. Hekin saavat tuoreruoista oireita. Koivuallergiaan liittyy myös allergia eräille mausteille, muun muassa kurkumalle, kuminalle, sinapille, kanelille ja inkiväärille. Sellaisia on viitisen prosenttia koivuallergisista. Allergiaa useita eri kasveja ja aineita kohtaan kutsutaan ristiallergiaksi. OireetKoivuallergiaan liittyvät kasvisallergian oireet ovat yleensä lieviä, vaikka poikkeuksiakin on. Useimmilla vain huulet ja suu kutiavat, mutta suun ja nielun limakalvo voivat myös turvota. Turvotus on harvoin voimakasta. Vatsakipua ja ripulia on osalla allergisista. Ihokosketus aiheuttaa paikallista kutinaa ja punoitusta, voimakkaimmillaan kosketusnokkosihottumaa. Toistuva ihoaltistus johtaa ekseemaan. Muita oireita ovat allerginen nuha ja atooppisen ekseeman pahentuminen. Vakaviakin yleisreaktioita esiintyy. Sellaisia reaktioita aiheuttavia ruokia ovat etenkin selleri, kiivi, pippurit ja soija. Soija-allergian liittyminen voimakkaaseen koivuallergiaan on todettu joitakin vuosia sitten. Sen yleisyyttä Suomessa ei tiedetä. Koivun pääasiallinen allergiaa aiheuttava aine (allergeeni) ja sen vastineet hedelmissä ja juureksissa denaturoituvat kuumennettaessa ja muussa ruokien valmistusprosesseissa helposti. Sen takia kuumennettu, soseutettu tai mehuksi tehty tuoreruoka ei yleensä aiheuta edellä mainittuja allergiaoireita. Poikkeuksen muodostavat selleri, mausteet ja soija. Varsinkin ruusukasveissa, mutta myös useissa muissa kasveissa on kuumuutta kestäviä valkuaisia, lipidien kuljetusproteiineja, jotka eivät ristireagoi koivun kanssa (ks. «LTP-allergia»1). Aiemmin on otaksuttu, että tuoreena pakastetut juurekset, hedelmät ja vihannekset olisivat muutaman kuukauden kuluessa menettäneet allergeenisuustensa. Otaksuma ei kuitenkaan pidä paikkansa. Joitakin vuosia sitten esitettiin, että kuumennettu, mehustettu, soseutettu ja muuten käsitelty tuoreruoka voi aikaisemmasta käsityksestä poiketen pahentaa koivuallergisen henkilön atooppista ihottumaa (ks. «Atooppinen ekseema (ihottuma)»2). Reaktio on hidas ja ihottuma alkaa pahentua aikaisintaan puolen vuorokauden kuluttua allergeenin nauttimisesta. Tämän allergiatyypin kliinistä merkitystä tai yleisyyttä ei vielä tiedetä, sillä tutkimustulosta ei ole varmistettu. Koivun siitepölyn kanssa ristireagoivat ruoatTaulukossa on lueteltu tärkeimmät tuoreruoat, mausteet ja muut ruoat, jotka voivat aiheuttaa allergiaoireita koivuallergiselle. Huomattakoon, että luettelossa on myös mansikka, joka aikaisemmasta käsityksestä poiketen voi aiheuttaa myös allergiaoireita. Pähkinät, omena, päärynä, persikka, kirsikka, luumu, litsi, kiivi, sharon, peruna, tomaatti, paprika, porkkana, selleri, palsternakka, lanttu, fenkoli, kumina, sinappi, kurkuma, kaneli, inkivääri, valko- ja mustapippurit, soija, muut pavut, mansikka Allergeenisuuden voimakkuudessa on suuriakin eroja hedelmä- ja juureslajikkeiden välillä. Niinpä esimerkiksi kotimaiset omenat eivät aiheuta oireita juuri kenellekään, kun ulkomaiset, kovamaltoiset omenat ovat yleensä kaikkein allergeenisimpia. Vastaavasti uusiperuna ja kesäporkkana sisältävät enemmän allergeeneja kuin samat tuotteet kevättalvella. Kiivilajikkeiden välillä on eroja, mutta yhtään turvallista kiivilajiketta ei markkinoilla ole. On huomattava, että suuri osa mainituista tuoreruoista reagoi joskus ristiin myös muiden allergeenien kuin koivun siitepölyn kanssa. Sellaisia ovat esimerkiksi pujon siitepöly (ks. «Pujo-selleri-porkkana-mausteallergia»3) ja luonnonkumi (lateksi, ks. «Lateksi-hedelmä-vihannesallergia»4). Allergian toteaminenIhopistokoetta ja ns. prick-prick-testiä (ks. «Ihopistokokeet (Prick-testit)»5) käytetään yleisesti tuoreruoka- ja mausteallergioiden seulontakokeina. Myös verikokeita tehdään. Alalla on edistytty viime vuosina nopeasti mutta veritestien luotettavuus vaihtelee edelleen ruoasta toiseen paljon enemmän kuin ihokokeiden tulosten luotettavuus. Esimerkiksi ihokoe kaupallisella soija-allergeenilla ei paljasta koivuallergiaan liittyvää soija-allergiaa. Se voidaan osoittaa soijajauheella tai soijamaidolla tehdyllä ihopistokokeella tai laboratoriossa tehdyllä immunospot-koekeella. Iho- tai verikokeissa osoitetun tai kliinisin perustein epäillyn allergian merkitys varmistetaan altistuskokeella. Jos oireet altistuskokeessa ovat lieviä, henkilö voi tuntemustensa mukaan nauttia kyseistä ruokaa pieniä määriä. Kuumennettujen ja muulla tavoin käsiteltyjen ruokien aiheuttamia hitaita reaktioita ei voi tutkia ihopistokokeella tai verikokeella. Se osoitetaan tarvittaessa toistetuilla altistuskokeilla. ItsehoitoAllergian aiheuttanutta ruokaa vältetään siinä määrin kuin oireet sitä edellyttävät. Vakavia reaktioita aiheuttaneita ruokia vältetään kokonaan. Antihistamiineja (ks. antihistamiinien lääkeopashaku «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p;_haku=antihistamiini&p;_loki=e»1) voi käyttää oireiden lievitykseen. Milloin lääkäriin?Vakavien oireiden aiheuttajien selvitystyö kuuluu lääkärille. Hänen kanssaan sovitaan välttämisruokavalion laajuus ja täydellisyys. EhkäisyKoivun siitepölyallergiaan liittyvää ruoka-allergiaa ei voi ehkäistä enempää välttämällä mahdollisia allergeeneja kuin tietoisesti niitä nauttimallakaan. Siitepölyallergiaan annettu siedätyshoito vähentää yleensä myös ruoka-allergian oireita, mutta ei poista niitä kokonaan. Muita aiheeseen liittyviä artikkeleitaLääkärikirja Duodecimin artikkelit: Käytettyjä lähteitäHannuksela M, Mäkinen-Kiljunen S. Ristiin reagoivat ruoka-allergeenit. Duodecim 2007; 123: 1955–62. «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96689.pdf»2. Bohle B, Zwölfer B, Heratizadeh A, Jahn-Schmid B, Antonia YD, Alter M, Keller W, Zuidmeer L, van Ree R, Werfel T, Ebner C. Cooking birch pollen-related food: divergent consequences for IgE- and T cell-mediated reactivity in vitro and in vivo. J Allergy Clin Immunol. 2006; 118: 242–9. Katelaris CH. Food allergy and oral allergy or pollen-food syndrome. Curr Opin Allergy Clin Immunol. 2010; 10246–51. Bégin P, Des Roches A, Nguyen M, Masse MS, Paradis J, Paradis L. Freezing does not alter antigenic properties of fresh fruits for skin testing in patients with birch tree pollen-induced oral allergy syndrome. J Allergy Clin Immunol. 2011; 127: 1624–6. |
||||
© 2013 Kustannus Oy Duodecim • Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fi
|