Toimi näin puremissa

• Puhdista puremakohta välittömästi vedellä ja miedolla pesuaineella.
• Pane ilmava suojasidos tarvittaessa ja kiinnitä se. Varmista jäykkäkouristusrokotteen voimassaolo, (ks. «Haavat ja verenvuodot»1, Haavat). Mikäli rokoteasia on epäselvä, käänny lääkärin puoleen.
• Hakeudu lääkäriin tulehdusvaaran takia.

Käärmeen purema

Kyyn purema on vaarallinen sekä lapsille että aikuisille. Ks. myös Lääkärikirja Duodecimin artikkeli Kyyn puremasta «Kyyn purema»2.

Kyyn pureman oireet

• Puremakohta, jossa on kaksi pientä reikää, turpoaa ja se on aristava.
• Iho punoittaa ja joskus iholle voi nousta rakkuloita.
• Henkilö voi olla huonovointinen (pahoinvointia, vatsakipua, ripulia).
• Vaikeassa tapauksessa hän voi mennä sokkiin (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»3, Sokki).

Toimi näin

• Vältä raajan liikuttelua.
• Tue puremakohta lepoasentoon, ei koholle.
• Jos saatavilla on kortisonitabletteja (kyypakkauksen tabletteja) tai antihistamiinitabletteja, voit antaa niitä ohjeen mukaan. Nämä lääkkeet ovat kuitenkin vain ensiapua.
• Autettava tarvitsee myös lääkärin hoitoa.

Ampiaisen tai mehiläisen pisto

Useimmille ampiaisen tai mehiläisen pistos aiheuttaa lievää punoitusta, turvotusta ja kipua. Nämä vaikutukset rajoittuvat pistoskohtaan ja häviävät yleensä kahden vuorokauden kuluessa. Jos pistos osuu suuhun tai jos henkilö on pieni lapsi tai pistoja on useita, voivat oireet vaatia kiireellistä apua (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»3, Anafylaktinen sokki).

Toimi näin ampiaisen tai mehiläisen pistoissa

• Lievitä paikallinen kipu kylmällä.
• Poista mehiläisen pistin varovasti esimerkiksi terävällä esineellä pyyhkäisemällä niin, ettei myrkkypussi tyhjene ihoon.
• Jos pistos tai pistokset aiheuttavat hengenvaarallisen, anafylaktisen reaktion, soita välittömästi hätänumeroon 112.
• Jos henkilöllä on oma ensiapulääke, annetaan se ohjeen mukaisesti välittömästi (adrenaliinipistos Epipen^®).
• Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.

Puutiainen (punkki)

Ihoon pureutunut puutiainen eli punkki voi levittää Borrelia-bakteerin aiheuttamaa borrelioosia eli Lymen tautia «Borrelioosi eli Lymen tauti»4, joka on puremasta tarttuva infektio. Suomessa sairastuu vuosittain tautiin noin 2 000 –3 000 ihmistä. On arvioitu, että yksi punkin purema 100:sta johtaa tartuntaan. Tautia esiintyy kaikkialla, missä on punkkeja. Suomessa ne ovat yleisimpiä saaristossa ja rannikkoseudulla, mutta punkkeja esiintyy koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Punkki elää parhaiten kosteassa ruohikossa.

Kun bakteereita joutuu elimistöön, henkilö voi ensivaiheessa saada lievän kuumetaudin, johon liittyy väsymystä ja lihaskipua. Noin viikon kuluttua puutiaisen puremasta iholle ilmaantuu melko nopeasti laajeneva rengasmainen punoitus. Jos tulehdustautia ei tällöin hoideta mikrobilääkkeillä, se voi myöhäisoireina aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinten ja hermoston oireita.

Puutiaisen puremasta voi myös saada harvinaisen virusperäisen aivotulehduksen eli Kumlingen taudin. Kaikki 7 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden kotikunta on Ahvenanmaa, saavat puutiaisaivotulehdusrokotuksen halutessaan. Rokotus on aiheellinen, jos alueella oleskelee pitkään.

Toimi näin punkin puremissa ja niiden ehkäisyssä

• Jos ihossa on punkki, poista se. Ota sormilla tai punkkipihdeillä punkista kiinni mahdollisimman läheltä ihoa ja vedä se ulos ihosta varovasti pyörittämällä.
• Jos pureman ympärille tulee punoitusta, joka laajenee rengasmaiseksi, hakeudu lääkärin hoitoon.
• Jos asut tai liikut punkkialueella, vältä punkin puremia pukeutumalla ihoalueet, erityisesti alaraajat peittäen. Käytä vain saappaita ja pitkiä housuja.
• Tee punkkitarkastus joka ilta, tarkasta erityisesti heinikossa leikkineiden lasten iho huolellisesti.

Kuva 4. Punkkipihdit

Hirvikärpänen

Hirvikärpäset ovat levinneet Suomeen idästä. Ensimmäiset havainnot niistä on tehty 1960-luvun alussa. Hirvikärpäsiä on eniten hirven liikkuma-alueilla, lähinnä tiheissä metsissä. Hirvikärpäset ovat sienestäjien ja marjastajien harmina elokuusta lokakuuhun, jolloin hirvikärpänen erehtyy ihmisen hiuksiin, kulmakarvoihin tai vaatteiden alle. Heti laskeuduttuaan se pudottaa siipensä ja pureutuu lujasti sopivaan kohtaan. Se ei kuitenkaan pysty elämään ihmisessä, mutta voi puremallaan aiheuttaa paikallisen allergisen reaktion ja siitä johtuvan kutinan.

Toimi näin hirvikärpäsen puremissa ja niiden ehkäisyssä

• Hirvikärpänen irtoaa kammalla tai pinsetillä.
• Jos iholle ilmaantuu kutiava, punottava alue, älä raavi ihoa, ettei iho mene rikki ja tulehdu.
• Mikäli seurauksena on allerginen reaktio, hakeudu lääkärin hoitoon.
• Voit välttää hirvikärpäsiä pysymällä aukeilla, tuulisilla paikoilla. Metsään kannattaa mennä aikaisin aamulla, kun on viileää. Tumma vaate ja liike vetää niitä puoleensa. Hyönteiskarkotteet eivät tehoa.