Bruksismilla tarkoitetaan joko unen aikaista tai valveilla tapahtuvaa tahdosta riippumatonta hampaiden nopeajaksoista kiristelyä ja hidasliikkeistä narskutusta.

Bruksismi on lievänä hyvin yleistä, ja ajoittaisena sitä ilmenee suurimmalla osalla aikuisista ja nuorista. Hankala-asteista ja hoitotoimenpiteitä edellyttävää bruksismia esiintyy 5–10 %:lla aikuisista.

Bruksismin syitä voi olla monia, ja ne ovat osaksi tuntemattomia. Sen syiksi on arveltu purentahäiriötä, perinnöllistä alttiutta ja stressiä. Se voi joskus olla myös Parkinsonin sairaudesta johtuva oire tai masennuslääkkeiden ja psykostimulanttien haittavaikutus. Bruksismin yleisyyden vuoksi sillä on esitetty olevan myös fysiologinen tehtävä aivojen verenkierron vaihtelun säätelyssä univaiheiden aikana. Stressi, runsas tupakointi tai alkoholin käyttö voivat lisätä bruksismia.

Voimakas ja usein ilmenevä bruksismi voi vaurioittaa hampaita ja niiden kiillettä tai aiheuttaa erilaisia suun seudun kiputiloja, suun limakalvon haavaumia, korvakipua, tinnitusta tai päänsärkyä.

Jatkuvasti ilmenevän ja voimakkaan bruksismin kohdalla on aina hyvä kääntyä hammaslääkärin puoleen. Hoidossa on käytetty yön aikana purentakiskoja sekä hampaiden purennan korjaamista hionnalla. Jotkut vaikea-asteisesta bruksismista kärsivillä hammasten narskutusta on hoidettu hyvin tuloksin botulinustoksiinilla (Botox). Botox-hoitoon liittyy kuitenkin aiheuttaa nielemisvaikeuksia tai suun seudun liikkeiden epäsymmetrisyyttä.

Rentoutusmenetelmät, vertaisryhmät ja muut stressiä vähentävät keinot voivat joskus vähentää bruksismia.

Lisätietoa ks. «Purentaelimistön oireet ja sairaudet»1

Terve suu: 2 ja «Purentavaivojenhoito»3