Hammas

Hampaat röntgenkuvassa

Hampaan rakenne

Hammas on pieni, kalkkipitoinen muodostelma, joita on monien selkärankaisten suussa pääasiassa ruoan hienontamista varten. Hampaat kiinnittyvät ala- ja yläleukaluuhun. Hampailla on erilaisia käyttötapoja. Yleensä hampaat jauhavat ruoan hienoksi ennen nielaisua. Lihansyöjät käyttävät hampaitaan repiäkseen lihaa ja lihansyöjillä onkin tähän tarkoitukseen erikoistuneet raateluhampaat. Yläleukaluussa raateluhammas on viimeinen väliposkihammas ja alaleukaluussa ensimmäinen poskihammas. Hampailla on myös mahdollista tarttua saaliiseen.

Hampaat voivat olla pysyviä tai ne voivat olla useaan kertaan uusiutuvia. Esimerkiksi haille kasvaa hampaita koko sen elämän ajan. Jyrsijöillä hampaat taas kasvavat jatkuvasti, jolloin hampaista saattaa tulla ongelma jolleivat ne saa kulutettua hampaitaan tarpeeksi.

Ihmisen hampaat

Ihmisellä on elämänsä aikana kahdet hampaat: maitohampaat ja niin sanotut rautahampaat eli pysyvät hampaat. Ensimmäiset hampaat eli maitohampaat alkavat tulla näkyviin yleensä noin puolen vuoden iässä, mutta ei ole tavatonta että vastasyntyneellä näkyy alkanut hammaskasvu. Niitä on yhteensä 20 eli viisi kussakin neljässä leukapuoliskossa. Joskus maitohampaiden puhkeaminen saattaa olla todella kivuliasta ja lapsen itkuisuuden ja kiukuttelun syy löytyykin suusta. On tapauksia, kun aikuiselle on tullut kolmannet hampaat. Lisonin tapauksessa vuonna 1896 Ranskassa potilaalle oli kasvanut neljäs hammaskerta.

Ensimmäiset pysyvät hampaat (kuutoset) alkavat ilmestyä noin kuuden vuoden iässä ja yleensä 13-vuotiaalla on jo kaikki pysyvät hampaat. Ne kasvavat ulos leukaluusta ja tiputtavat pois maitohampaat kasvunsa aikana. Viisaudenhampaat eli kahdeksikot ovat poikkeus pysyvistä hampaista, koska ne ilmestyvät usein vasta noin 20. ikävuoden jälkeen ja joillakin ne jäävät kokonaan puhkeamatta. Pysyviä hampaita on siis aikuisella 28–32 riippuen viisaudenhampaiden määrästä. Pysyvien hampaiden pitäisi kestää lopun ihmisiän. Näin ei kuitenkaan aina käy ja hammas pitää huonoimmassa tapauksessa korvata tekohampailla.

Hampaiden rakenne

Hampaat

Hampaan näkyvää osaa kutsutaan teräksi eli kruunuksi (lat. corona dentis) ja sitä peittää elimistön kovin kudos, kiille, joka sisältää noin 98 prosenttia epäorgaanista apatiittia, loput on vettä ja orgaanista ainesta. Kiille kestää hyvin kulutusta, mutta se uusiutuu huonosti. Kiille on paksuimmillaan hampaan purupinnoilla. Ikenen sisällä olevaa osaa kutsutaan hampaan kaulaksi (collum dentis) ja leukaluun hammaskuopassa olevia osia juuriksi (radix dentis). Hampaalla on juuria tavallisesti yhdestä kolmeen. Hampaan sisällä on sidekudoksinen ydinontelo, joka kapenee juuren alueella juurikanavaksi. Ydinontelossa kulkevat hampaan verisuonet ja hermosyyt, joita on hampaassa paljon, koska hammas toimii tärkeänä aistinelimenä.

Hampaassa on kiilteen lisäksi kahta luukudosta. Hampaan pääosan muodostaa hammasluu eli dentiini, jonka kudosta muodostavat solut, odontoblastit, ovat yhtenäisenä kerroksena hammasluun ja hammasytimen rajalla, jonka vuoksi hampaaseen tullut vaurio ei yleensä korjaudu hyvin. Hampaan kaulan alueella kiille muuttuu pehmeämmäksi hammassementiksi.

Hammas kiinnittyy leukaluuhuun kollageenisyiden välityksellä.

Karies

Yleisin hammasairaus on karies eli hammasmätä eli hampaan reikiintyminen. Se aiheutuu siitä, että tietyt hampaan pinnalla elävät bakteerit tuottavat sokereista (etenkin sakkaroosista ja glukoosista) happamia aineenvaihduntatuotteita (tätä tarkoittaa happohyökkäys), jotka syövyttävät hammaskudosta. Hammas saattaa kulua kaikista ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta ja tähän kulumaan voi syntyä reikä eli kariesta. Karies voi hoitamattomana aiheuttaa jopa yleiskuntoa haittaavia lisätauteja, jos bakteerit leviävät hampaan kautta verenkierrosta elimistöön.

Hampaiden hoito

Hampaiden harjaus

Hampaita tulisi harjata joka päivä kaksi kertaa kahden minuutin ajan fluoripitoisella hammastahnalla hampaiden riittävän fluorin saannin turvaamiseksi. Harjatessa tulee käyttää mieluiten myös ksylitolia sisältävää hammastahnaa. Hampaat pestään aamulla ennen aamiaisen syömistä ja lopuksi illalla ennen nukkumaanmenoa. Hammastahnaa ei pidä käyttää liikaa, sillä erään tutkimuksen mukaan useiden hammastahnatuubien käyttö viikossa voi aiheuttaa neurologisia ongelmia.

Hammasvälien puhdistus

Karies saa usein alkunsa hampaiden välisistä pinnoista, joten hammasvälit on hyvä puhdistaa hammaslangalla, hammastikulla, hammasväliharjalla tai siltalangalla kerran päivässä. Hammasvälien puhdistamisen yhteydessä puhdistetaan myös takimmaisten purupintojen välit.

Ruokailutottumukset

Ruokailun jälkeiset happohyökkäykset olisi hyvä katkaista ksylitolilla, joko purukumilla tai purukumia tehokkaimmilla fluori-ksylitoli-tableteilla, jotka liukenevat nopeasti suuhun ja korjaavat pieniä alkavia kariesvaurioita.

Hiilihydraattien syömiskertoja ei tulisi olla enempää kuin viisi-kuusi kertaa päivässä, koska jokaista syömiskertaa seuraa happohyökkäys, jolloin hampaiden reikiintyminen voi edetä. Syömiskerraksi lasketaan, jos laittaa vaikka yhden viinirypäleen suuhunsa, ainoastaan vesi ei aiheuta suuhun happohyökkäystä.

Ruokavaliossa tulisi käyttää mahdollisimman vähän sokeria ja happamia elintarvikkeita. Happamiin elintarvikkeisiin kuuluvat kaikki mehut ja virvoitusjuomat sekä hedelmät. Suositeltava janojuoma on vesi. Monille ihmisille sokeria sisältävien ja happamien tuotteiden käytöstä luopuminen voi tuntua vaikealta.

Happamat juomat, muun muassa kevytlimonadit kuluttavat kiillettä hampaan pinnalta ja saavat aikaan eroosiota, joka aiheuttaa ajan myötä hampaiden vihlontaa. Vauriota on vaikeaa korjata jälkikäteen. Eroosiota vähentää hampaiden huuhtominen vedellä tai ksylitolitablettien käyttö happaman juoman jälkeen. Hampaita ei kuitenkaan tule harjata vajaaseen tuntiin happamien elintarvikkeiden nauttimisen jälkeen, koska tällöin eroosio tehostuu ja kiille vaurioituu harjatessa.

Eri eläinlajien hammaskartat

Hammaskartassa ylempi rivi kuvaa yläleukaluun yhden puoliskon hampaita ja alempi alaleukaluun yhden puoliskon hampaita. Maitohampaissa ensimmäinen luku kertoo etuhampaiden määrän, toinen kulmahampaiden määrän ja kolmas välihampaiden määrän. Pysyvien hampaiden kohdalla ensimmäinen luku kuvaa etuhampaiden määrää, toinen kulmahampaiden määrää, kolmas välihampaiden määrää ja neljäs poskihampaiden määrää. Lehmällä ei ole yläetuhampaita pysyvissä hampaissa tai maitohampaissa.

	Maitohampaat	Maitohampaita yhteensä	Pysyvät hampaat	Pysyviä hampaita yhteensä
Ihminen	2 1 2	20	2 1 2 3	32
	2 1 2		2 1 2 3
Hevonen	3 1 3	28	3 1 3-4 3	40-42
	3 1 3		3 1 3 3
Märehtijä	- - 3	20	- - 3 3	32
	3 1 3		3 1 3 3
Sika	3 1 3	28	3 1 4 3	44
	3 1 3		3 1 4 3
Koira	3 1 3	28	3 1 4 2	42
	3 1 3		3 1 4 3
Kissa	3 1 3	26	3 1 3 1	30
	3 1 2		3 1 2 1

Katso myös

• Hammaskoru
• Hammaslääkäri
• Hammasimplantti