Helmi
Uusi Iloinen Teatteri palaa Linnanmäen Peacockin lavalle täysin palkein, kuten kuuluukin. Vanhaan vormuunsa sonnustautuneen puolitoistatuntisen väliajattoman kevätrevyyn nimi on osuvasti Kivaa ja korkealta. Esitys ei ole UIT:n historian kaikkein terävimmästä, purevimmasta tai ajankohtaisimmasta päästä, mutta teknisessä ja taiteellisessa mielessä se on ihan huippua
Ranskalainen Bernard-Marie Koltès ehti kuolla 41 vuoden iässä aidsiin ennen kuin hänen näytelmänsä sarjamurhaaja Roberto Succosta sai kantaesityksensä Berliinin maineikkaassa Schaubühnessa 1990. Samaa draamaa näytellään Berliinissä myös nyt 25 vuotta myöhemmin, pikkuruisen Ballhaus Ost -teatterin piharakennuksessa Prenzlauer Bergissä
Kyllä nyt on pantu parasta pakettiin, vaikkei joulusta ole tietoakaan. Kaupunginteatterin Palvelijan voi joka tapauksessa ennustaa vetävän yleisöä siihen malliin, että esitys tulee näkemään vielä monet joulut. Kirjailija Kari Hotakainen ja näyttelijä Martti Suosalo ovat oman alansa huippuja, enkä edes yritä keksiä enempää metaforia kuvatakseni heidän saumatonta yhteistyötään
Tiivistä, teksti ja ennen muuta kielellinen leikki edellä kulkevaa teatteria. Kansallisteatterin Willensaunan Alli Jukola -esitys on pieni tuokio klassikkoromaanin parissa. Se on myös äiti–poika-suhteen kuvauksena yllättävän lempeä. Sympaattinen ja helppo esitys koskettaa muutamalla herkällä hetkellään sekä naisnäkökulmallaan Seitsemän veljeksen tarinaan
Göteborgin kaupunginteatterin helmikuisessa ensi-illassaan sairaustapauksen vuoksi kovia kokenut Fosterlandet – Isänmaa on nyt saapunut Svenska Teaterniin erinomaisessa kunnossa. Kahden teatterin yhteistuotantoesitys näyttäytyi Helsingin ensi-illassaan ihailtavan itsevarmana ja levollisena kokonaisuutena
Jokainen on törmännyt tilanteeseen, jossa tuntuu kuin olisi pakotettu elämään tulevaisuudessa. Ellemme me itse irtaudu nykyhetkestä antamalla vallan sille, minkälaisina itsemme haluaisimme nähdä, on meitä työpaikalla tai kotona odottamassa joku, joka toivoisi meidän tekevän asiat toisella tavalla tai muuttuvan kokonaan toiseksi ihmiseksi
Mitä me tiedämme Itävallasta? Mitä mielikuvia se meille herättää? Sound of Music -kitsiä? Mozart-kuulia? Vastaavatko mielikuvat todellisuutta? Näillä kysymyksillä alkaa Tampereen yliopiston Teatterimontussa Suomen kantaesityksensä saanut Jalostamo-kollektiivin Elfriede Jelinekin Rechnitz (Tuhon enkeli), josta tulee hiljentävän hieno esitys syyllisyydestä
Turkulainen Kolmas Tila dramatisoi jo toisen Clarice Lispectorin tekstin näyttämölle omalla tyylillään, josta ei intensiteettiä ja älyllistä haastavuutta puutu. Suomessa varsin tuntematon brasilialaiskirjailija Lispector (1920–1977) on Kafkan veroinen eksistentialisti
Puoliksi palestiinalaisen Noora Badun näytelmä muistuttaa, että kaukaisetkin kriisit ovat lähellä nyky-Suomessa – täällä asuvien ihmisten kautta
Eräänä aamuna teatteriarvostelija huomasi, ettei hän keksinyt mitään hauskaa sanottavaa edellisenä iltana näkemästään esityksestä. Eikä hän julkisen sanan edustajana tietenkään kehdannut suoltaa järjettömyyksiä. Kom-teatterissa oli saanut ensi-iltansa Sattumia
Yhteensä 681 hakutulosta.
Näkökulma: Puheet rockin kuolemasta osoittautuvat aina vääriksi – EDM on lasten juttu
Lauantaiessee: Kieliopin opetus vähenee entisestään, ja ero erinomaisten ja surkeiden oppilaiden välillä kasvaa jatkuvasti
Lukemisen hiipuminen huolettaa opettajia – ”Opetuksen kiireessä nopea voittaa syvällisen”
AJ Annila ohjaa ensimmäisen englanninkielisen elokuvansa – pääosaan ruotsalainen supertähti
Opiskelijat arvioivat Sibelius-Akatemiaan pyrkineitä naisia ulkonäön perusteella – "Ihan kuuma" -pilailulapusta sisäinen selvitys