Blogi - tuulariina - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Perheidylli Itä-Helsingistä2.5.2011 klo 20:59  Kommentoi (0)

Toivottavasti kesän mittaan saan kuvaan ne "rumat ankanpoikasetkin".

Viikon luontokuvat28.4.2011 klo 21:57  Kommentoi (0)

Iltakävelyni suuntautui tänään Kivinokkaan ja kiersin myös luontopolun, jonka lintulavalta Viikin suuntaan tähyillessani  onnistuin tallentamaan 7,2 megapikselin turistikamerallani oheisen laskukiidon.

Kivinokassa on somien pikku mökkien joukossa myös kesäkahvila, jonka piha-aluetta vartioi puinen norsu-patsas. Se oli hauska yllätys muuten niin perinteisessä suomalaisessa ympäristössä.

Kotia lähestyessäni japanilaistyylisessä puutarhassa keikaroi vielä tämä komea fasaani.

Kävelyllä jälleen :)17.4.2011 klo 21:54  Kommentoi (0)

Äänestysreissun yhteydessä tein tänä ihanaisen kauniina ja lämpöisenä kevätpäivänä kävelyn lähiluonnossa. Porolahden tuntumassa olivat linnut vallanneet sulat alueet ravintoa etsiessään ja voi sitä metakkaa, mikä syntyi reviiritaisteluista ja muusta lintujen keskeisestä seurustelusta.

Yksi citykanikin tuli vastaan ja tikka nakutti kiivaasti puunrunkoa. Citykanien runsaudesta täällä pääkaupunkiseudulla valitetaan kovin, mutta tämä taisi olla vasta kolmas, jonka vuoden asumisen aikana olen nähnyt.

Lumet sulavat vauhdilla ja useita puroja solisikin mäen rinteillä, joilla piti liukkaudesta johtuen aika varovasti astella.

Pääsiäisenä lähdenkin katselemaan, miten kevät etenee entisessä kotikaupungissani Kuopiossa.

Lintuja5.4.2011 klo 19:57  Kommentoi (0)

Hautausmaat ja kirkot ovat minulle mieluisia vierailukohteita. Kirkot kauneudessaan tai yksinkertaisessa karuudessaan, hautausmaat puolestaan kertovat monenlaisia tarinoita ihmisistä, joita niille on haudattu ja ihmisistä, jotka heitä muistelevat. Viikonlopun kävelyretkeni suuntautui Kulosaareen, josta "löysin" pienen hautausmaan Leposaarelta. Sinne oli haudattu mm. Mannerheim ristin-ritari, Marskin luottomieheksikin kutsuttu Paavo Talvela. Kaunis yksityiskohta oli muualle haudattujen ja menneiden sukupolvien muistelupaikan taideteos, jolle ei tekijää valitettavasti oltu merkitty.

Hyvää kevättä älypääläisille :)20.3.2011 klo 08:31  Kommentoi (0)

Valon vuodenaika8.1.2011 klo 23:12  Kommentoi (0)

Lauantai-illan kunniaksi sain itseni liikkeelle kotisohvan kätköistä ja lähdin katsomaan Valon vuodenaika- tapahtuman installaatioita ja teoksia.

Espan puiston puiden ja Kappelin valaistus oli niin kaunis, että lavalla ollut rintamamiestaloja kuvannut Valokylä-teos vaikutti valitettavasti aika haalealta.

Senaatintorilla Tuomikirkon edessä ollut Mikki Kuntun valoteos Armo sen sijaan oli kerrassaan koskettava. Valokuva yhdestä tuokiosta ei tee oikeutta noin 15 minuuttiselle esitykselle ,jossa tuomiokirkon edessä olleessa ristissä kuvaelma vaihtui musiikin säestämänä mm. sinisestä talvimaisemasta enkelin saapuessa värikylläiseen enkelikuvaan.

Kirkolta menin lämmittelemään Helsingin vanhimpaan säilyneeseen kivirakennukseen Sederholmin taloon. Siellä olleessa Yö-näyttelyssä opin mm. sen, että Helsingin ensimmäinen taksiluvan haltija oli G. W. Orraeuksen automobiili, jonka lupa oli päivätty vuonna 1906 (laittakaas tämä muistiinne, jos KarrL sattuu lisäämään Stadi-visaan aiheeseen liittyvän kysymyksen ;D ).

Vaatetuksen puolesta olin varustautunut pikaiseen reitin läpikävelyyn. Satuin kuitenkin sopivasti Topelian kohdalle Tulisirkus Walkean esityksen alkaessa ja reilun puolen tunnin seisoskelu /istuskelu vilpoisassa ulkoilmassa sai jo vilunväreitä aikaiseksi ja varpaissa tuntui pientä pistelyä. Vilusta huolimatta itse esitys oli nuorten taiteilijoiden rohkea ja humoristinenkin esitys, jota aikamoinen joukko illassa kulkijoita seurasi.

Mainio ilta, joka oli mukava päättää siihen, mistä se alkoikin eli kotisohvan kätköihin :D

Reilun viikon kuluttua lähden moikkaamaan KarrL:aa tuonne USA:n puolelle. Seuraava blogi-merkintä voikin kuvata alligaattorijahtia Evergladesin suoalueella tai sitten elämää Itä-Hgin vanhustenkeskuksessa - päätellen siitä miten tiuhaan viime aikoina on mietteitä tullut kirjoiteltua :D

Mustelmilla9.2.2010 klo 21:17  Kommentoi (0)

Viikonloppu oli sikäli vauhdikas, että Kalakukkojen Kuopio -visan ylläpito päätti kokeilla rullaluistelun sijaan perinteistä luistelua. Paikaksi valitsimme  Kuopion matkustajasataman edustalle auratun 7 km:n pituisen luonnonjääradan. Lenkki on osa helmikuussa järjestettävän Ice Marathonin rataa.

Ylläpidon toinen puolikas luisteli tyylikkäästi ja sujuvasti niin hokkareilla kuin retkiluistimilla sekä ilman sauvoja että sauvojen kanssa. Toinen puolikas (siis minä) lähti lauantain hokkarilenkille reippain mielin. Päätimme, että tokihan luistelemme koko auratun osuuden. Viiden kilometrin osuus avattiin vasta viime viikonlopuksi ja jää oli sen mukainen. Jäällä kävelleiden ihmisten jalanjäljet olivat jäätyneet kohokuvioiksi ja kuopiksi ja kaikkea muutakin rosoa ja railoa jää tuntui olevan täynnään. Hiki päässä yritin vältellä pahimpia epätasaisuuksia ja ei aikaakaan, kun jouduin riisumaan pipon ja kaulahuivin, joiden alkuun luulin olevan tarpeen hieman tuulisessa säässä. Kolmesti luistin tökkäsi sillä tavoin johonkin rosoiseen kohtaan, että huomasin liukuvani kontallani jäällä. Neljäs kerta tuli vielä paremmalla 2 km:n osuudella. Oikeassa polvessa oli tuloksena mustelma jokaiselta kaatumiskerralta :)) En siitä kuitenkaan lannistunut, vaan sunnuntaina päätimme kokeilla retkiluistimia, mutta pysyttelimme kaiken varalta jäältään paremmalla 2 km:n lenkillä. Hieno kokemus kerrassaan, vaikka kokeilinkin noita teriä ensimmäistä kertaa! Matka sujui sulavasti ja vaivattomasti: pitkillä terillä sai kevyellä potkulla pitkälle kantavan liu'un, vaikka varoinkin edellisestä päivästä johtuen railoja ja muita rosoja. Tosin niistä ei olisi ollut vakavaa huolta, koska laitoin lauantaista viisastuneena ulkoiluhousujen alle piiloon rullistelussa käyttämäni polvisuojat :D

Jouluinen Kuopio14.12.2009 klo 21:23  Kommentoi (1)

On mielestäni vain varjo entisestään. Toki ymmärrän, että on lama-aika ja energiaa pitää säästää ja säästöistä tullee jollain tapaa hyötyä kaupunkilaisille. Silti, haikeana muistelen niitä vuosia, kun Sokoksen julkisivua peitti koko torin valaiseva valoverho ja ainakin Kirjastokatua koristivat lyhtypylväisiin kiinnitetyt kauniit valokoristeet.  Nyt silmiini osui vain Kauppakeskus Aapelin seinustalla kultaisina kimaltavat jouluvalot ja muissa keskeisissä rakennuksissa oli hailakoita (ikänäkö ei vaivaa - sanokoot kollegat mitä tahansa ;D ) lumihiutaleita tai hyvän joulun toivotus.

Hienoa on kuitenkin se, että kaupunki edelleen laittaa joulukuusen jokaiseen kaupunginosaan. Minua nämä maamerkit ilahduttavat paljon enemmän kuin silmät sokaisevat uudet valomainostaulut, joiden kirkkaudesta jopa tekninen virasto yllättyi.

Näitä kauniita joulukuusia edustakoon Männistön vanhan kirkon eli Hannukselan rukoushuoneen edustalla korkeuksiin kurottava kuusi.

Tupakoimaton minäni29.11.2009 klo 21:33  Kommentoi (0)

on nyt 11-kuukauden ikäinen.. taaperoiässä siis :)) Blogin kirjoittamiseenkin on tullut pitkä tauko, kun olen opetellut elämää ilman tuota riippuvuutta. 22.12.08 poltin viimeisen savukkeeni ja vielä vain edelleen tulee mielitekoja. Ensi alkuun piti opetella kaikki päivittäiset tilanteet uusiksi, esim. ruokailuun ja kahvitteluun liittyvät tilanteet. Koulutuspäivilläkin olin aluksi aivan "ulalla", mitä tehdä tauoilla. Kotiparvekkeelle en voinut mennä todella pitkään aikaan - se kun oli lähinnä tupakointipaikkani.

Tilalle on tullut vapaampi ja jaksavampi elämä. Ei ole -sanoisinko neuroottista - pakkoa joka välissä tupakoida. Rentoutuminen ja erilaisen tekemisen tauottaminen tulee vaikka ottamalla pikku päiväunet :)) Liikkuminen on huomattavasti paljon mukavampaa, kun hengitys kulkee sujuvammin.

Sanotaan, että kun yksi ovi sulkeutuu, kymmenen uutta avautuu. Koen, että tämän negatiivisen oven sulkeutuminen on avannut vähintään kymmenen uutta positiivista ovea, joista tärkeimpinä oma huomattavasti parempi vointi ja yhtenä kannustimena tähän uuteen elämään läheinen ystävä.

Aikaa on riittänyt enemmän vaikkapa harrasteille, joista uusimpana ahkeran ystävän kanssa ylläpidetty mainio Kalakukkojen Kuopio- yhteisövisa - äippä tässä kehuu omaa "lastaan" :) Olen huomannut, miten vähän sitä on tiennytkään omasta synnyinkaupungistaan ja miten paljon siinä  on tietämisen arvoista. Ohessa olen havainnut, että muutkin älypääläiset ovat polkaisseet alulle mielenkiintoisia visoja niin maantiedon kuin kirjallisuuden alueilta .... kun näitä visoja pelailee, niin välillä tulee tunne kuin olisi palannut koulun penkille. Uutta tietoa ja entisen mieleenpalauttamista - kiitos kaikille ansiokkaista visoista!

Nuorimman "lapseni" puolesta toivotan kaikki tukemaan hänen kasvuaan ja kehittymistään tulemalla kummeiksi (= jäseniksi yhteisöön) ja leikkimään pikkuisen kanssa pelaamalla yhteisövisaa :))

Hyvää Joulua23.12.2008 klo 09:47  Kommentoi (1)

Uppiksen joulurunon myötä toivotan kaikille Älypääläisille Hyvää ja Rauhallista Joulua !

Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisen kuonon jouluista tuhinaa.
Heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu.
Joulukarhu on asialla,
oksien peitossa kuusen alla.
Karhulla mielessä jouluiset ilot,
pukki ja lahjat ja omenakilot.
Karhun mielessä joulu välkkyy,
kynttilän valo silmissä läikkyy.
Mieli on auvoinen, mieli on avoin.
Vietetään joulua jouluisin tavoin :)